Teki mieleni kirjoittaa pallom(P)ahamaailma, mutten sentään.. Raskaana olevat ovat vallanneet planeetan. Ainakin se tuntuu sille. Jokapuolella. Isompia, pienempiä pallomasuja...Vaikka huomaankin itseinhokseni olevani hieman katkera ja kiukkuinen muiden onnesta niin jospas silti olisin ihminen ihmiselle ja yrittäisin muistaa ettei se ole minulta pois. Ja heeeeeeiiiii.... aatelkaa, miten iloinen mun pitäisi olla siitä, että sain keskenmenon ihan alussa, enkä vasta jossain siellä myöhemmillä ajoilla... Niimpä niin. Siinäpä ilon aihetta kerrakseen. Minä kiitän kaikkia näin minulle sanoneita. 

 

Eilen sohvalla makasimme avokin kanssa ja töllöstä alkoi ohjelma Kysy seksistä. Siiinä jaksossa oli raskaana olevia naisia ja ihmisiä, joiden mielestä se on hyvin kiihottavaa. Raskausfetissejä. Luoja minkä herneen palkoineen ja poikasineen vetäsin nenuuni siitä... Avokki on hyvin sitä mieltä, että raskaana oleva nainen on kauneinta maailmassa tyyliin... ja ja ja... Mitä tälläinen hieman latvastaan laho siitä sitten päässään kasvattelekaan. Vaan aidon oikeaati olin hyvin loukkaantunut, että avokki edes halusi katsoa moista ohjelmaa... 

 

Mutta: Oikeasti. Ei muiden onni ole minulta pois - muttei minun suruni ja katkeruutenikaan ole heille liikaa. Että siitä lähdetään. Tasapaino. Kai.

 

Muutoin täällä kitkutellaan ja kiukutellaan.. Olen niiiin väsynyt koko ajan, etten muista koska viimeksi. Hirveen vaikea saada aamuisin itseään ylös ja liikkeelle. Aamukahvit vie 3 tuntia.. ja sen ajan mä istun lähestulkoon koomankaltaisessa tilassa ja aivoissa tapahtuu seuraavaa: kaksi aivosolua etsii toisiaan ja yrittää muodostaa edes yhtä ehjää ajatusta. Sitten tuntuukin jo sille, että kello on liian paljon, että enää viitsisi aloittaa tekemään mitään, mennä minnekään... Olen jotenkin jumahtanut paikoilleni. Ja edellisen postaukseni listalla olevat asiat... laihdutus?? MIKÄ???? Ja se kaikki muu.... hohhhoijjaa......

 

Ens kuun lopulla lähden ÄIDIN, kyllä.... kanssa lomareissulle etelänhetelmiä maisteeen ja haisteleen melkein kolmeksi viikkoa.. toivon, ettei sinä aikana elimistöni päätä, että on hyvä aika palautua ruotuun ja sykliin ja hormonitoimintaan... tää cytotec vuoto on ollut hirveetä, voisin mielelläni olla ilman mitään vuotoja seuraavat kymmenen vuotta - tai ainakin hetken... Pikkuhiljaa, ehkä, tää hiljenee ja loppuu ja saan nauttia lomastani ilman toni tamponeja ja siiri siteitä...  Kotomaassa sitten saavat hanat aueta ja ehkä loppuvuonna pääsemme uuteen yritykseen... En kyllä varsinaisesti käyttäisi sanaa YRITYS koska emme me nytkään YRITTÄNEET tulla raskaaksi... 

 

Yrityksestä tulee kyllä mieleen se toiminta itsessään.. siis täytyy sanoa, että tuossa raskaushormonien kanssa ollessani olin hyvin huolissani siitä, että olen muuttumassa frigidiksi lehmäksi: avokki kiinnosti seksuaalisesti suunnilleen sentin verran metrin mitasta... hellyyttä ja kyhnäystä kaipasin senkin edestä, mutta itse se aktiin alkaminen oli .. aika työn ja tuskan takana. Nyt huomaan onnekseni frigidin lehmän häipyvän taka-alalle itsessäni ja halujeni palautuvan... Enkä voisi olla kyllä iloisempi asiasta  k030.gif

 

Vaan kai tässä pitää alkaa siivoamaan.... kiinnostus on siihen kymppi... olen siivous frigidi?