Sisälläni kasvaa kuin kasvaakin pieni ihmisen alku, ihme, uskomattoman kaunis pieni ihme. Olen onnesta sanaton, tärisen ja tunnen niin suurta rakkautta, kuin vain tuntea voi. 

Hän on Ihme. Yli 10 vuotta odotettu Ihme. 

Nyt ei voi muuta, kuin rukoilla, toivoa, uskoa, että kaikki menisi hyvin. 

Nyt yritän nauttia olostani, siitä, että sisälläni on meidän rakkaudesta alkunsa saanut vauvan alkio. Nyt uskon taas, että oireiden vaihtelevuus on ihan ok. Vuodosta sanoi, että sielä suonet kasvaa ja nesteet kertyy, ettei huolta.. lepoa ja rauhaa..

Lääkärille sisään mennessä sanoin, etten usko, että siellä on mitään johon läkäri sanoi, että ei pitkitetä vaan kurkataan. Mies näki vauvan ensin. Minä itkin. Ja kysyin ehkä miljoona kertaa, onko se oikeasti siellä....

CRL oli 13,41mm. Viikot uä kuvassa lukee 7+4. Menkoista 7+1. 

"Alkio on yhtä suuri kuin pieni papu. Koko tällä viikolla 9-14mm. Sydän lyö 130-160 kertaa minuutissa."