Mä tiesin, etten mä ole taaskaan raskaana. Miksi, miten olisin ollutkaan, kun en ole sellainen nainen, jolle se kyy on suotu. Lisääntyä, elävien jälkelisten kanssa. Mutta kun sun menkat on myöhässä ja oot vaan aivan uupunut... tottakai se toivo herää... ja sitten se kaiken rikkova pudotus.

Mä tiedän, että meillä on se aika sinne loppukuusta, mutten tiedä onko siinä mitään järkeä. Mä en usko saavani sieltä mitään apua, ei ne voi toimimatonta toimivaksi muuttaa. 

Mä ooon miettinyt mikä sattuisi vähiten: sterilisaatio tai kohdun poisto. Mussa on selvästi jokin sellainen vika, että kaikki tuolla alhaalla on toimintakyvyttömiä yksinään tai keskenään. Mitä mä niillä teen? Pitämässä ne siellä pitämässä turhaa toivoa yllä, että ehkä ihmeitä tapahtuu? Oon elänyt tän läpi niin usein aiemminkin... ja näen jo itsessäni ne samat, kuin aiemminkin... vihaan itseäni ja tätä kroppaa, vihaan toista koska se polttaa niin paljon, vihaan seksiä - koska se on VAIN keino tulla raskaaksi - sitävarten se alunperin on kehittynyt evoluution myötä... panna ja lisääntyä. Siitä todellakin on alkanut katoamaan kaikki se muu: mä vain tunnun olevan läsnä, mutten kuitenkaan... siitä on kadonnut se ilo, siitä on tullut pakkoTOIMINTAA..jos sitä ei olis, niin ei tarttis sitten miettiä että jospas ihmeitä taphatuu? 

Musta myös tuntuu sille, että mun olis parempi olla yksin. Mä en pysty kenelekään suomaan isäksi tuloa. Mitä hyötyä musta silloin on ihmiselle, joka haluaisi tulla isäksi? Avokki sanoo, että se voi olla onnellinen ilmankin lapsia: minä en. En parisuhteessa. 

Mulla hajoaa pää tän asian kanssa... vielä hetki sitten mä jaksoin suunnitella tulevia juttuja ja uskoa, että asiat menee hyvin. Nyt mä en jaksa. Mua ei edes kiinnosta. Se mun elämän kaikkein suurin, tärkein, rakkain haave on tullut taas tallotuksi: mitä väliä tällä muulla on? Mitä väliä mitä mä oon, kun se ei merkitse kellekään mitään? Mun ei tarvitse olla esimerkkinä, mallina jollekin... osata ohjata ja neuvoa.. olla turvallinen, läsnä.. rakastaa. Mun elämällä ei ole merkitystä. Mä voin samantien vain kadota pois.