16+0. 17 raskausviikko. Puoliväli lähenee huimaa vauhtia. Todella huimaa. Ja kroppa huomaa sen. Itku, mitä kipuja mulla on.. ja itku, mitä ahdistusta ne aiheuttaa. Aivan hirveää. Pelkään että jokin on pielessä, kun ei meinaa kävellä pystyä välillä... alavatsaa särkee, vihloo, se painaa ja jomottaa.. kiristää ja puristaa.. tietyt istuma- tai makuuasennot pahentaa kipua, tuntuu, että kohtu puristuu kasaan... ja pahoinvointi ei ole loppunut... eikä väsymys, uupumus. Mutta joskos se tästä... 

Kun saisi nukuttua...

Kun saisi tän muuton pois alta...

Kun loppus nää stressin aiheet...

Jotenkin silti ylitin itseni ja uskalsin... mä olen kautta aikojen rakastanut Ainun ensipupuja... ja nähtyäni mustan ensipupun päätin, että se on SE pupu, kun vain ensin löydän sen jostain... ja löytyihän se, etsimättä..tuli vain vastaan ja nyt se asustaa meidän makuuhuoneessa. 

Meidän vauvan ensilelu...

 

Olen myös ostanut itselleni pari mama mallista paitaa lisää, kirppikseltä.. ja sovittanut monia mammahousuja, myös kirppiksellä, mutta yhdet oli liian lyhyet, toiset liian kapealahkeiset, kolmannet liian suuret.... jne jne.. ei hyvät siis alkuunkaan, ja edelleen olen vailla housuja. Mietinkin nyt, että jos mä ihan vain ostaisin uudet.. sitten jossain välissä.. nyt kuljeskelen leggareissa ja sukkiksissa.. vaatteiden mukavuus uhkaa mennä yli tyylikkyyden.. liian pieni maha vielä kunnolla äitiysvaatteisiin, ja liian suuri omiin vaatteisiin... että näin..

Psykalla kävin tällä viikolla, oli puhe mun huonoista unista, ja lääkäri määräsi otettavaksi Ketipinoria tai Opamoxia jos tulee oikein vaikeita unikausia... itse en pidä ajatuksesta, mutten kyllä tästä olostakaan, kun olen ihan nuutunut univajeesta... ja väsyn myötä hermot kireällä, tämän aamun aloitin kiukuttelemalla miehelle kotitöistä.... ja itkuunhan se päätyi... Mies sanoo, että huomaa, että hormonit hyrrää... no.. niin ne kai.. vähän...

 

Luemme aina kun uusi viikko alkaa sen tulevan viikon tapahtumista minussa ja vauvassa.. tällä viikolla vauva osaa niellä, pissata, imeä, tehdä hengitysliikkeitä,  ja alkaa pian kuulemaan... ja hentoisia liikkeitä voisi jo tuntua..luulen aina tuntevani silloin tällöin kutkuttelua, mutten ole varma... doplerilla sikiön liikkeet kuuluu hyvin, ja sykkeet onneksi vielä paremmin. Lieventää huolta. Pituutta kaverilla on kaikkiaan n.16 cm ja mikä ihastuttavinta, hänen pienen jalkansa koko! Aamulla katsoimme kuvia ja pienen pieni jalkapohja on n.20-22 mm pitkä.. miten pienet, sievät varpaat siinä mahtaa ollakaan? Päätin, että pian on aika ostaa vauvalle eka pehmo, joka soittaa musiikia.. tai mobile.. ja alkaa soittelemaan sitä masun läpi. 

Lähipäivinä olen jostain syystä ajatellut, että pikkuinen on tyttö. En tiedä miksi. Saattaa olla. Saattaa olla myös poika. Reilu kuukausi rakenneultraan.