Ensi Jouluna meitä onkin sitten kolme. Tekisi mieli lisätä perään pari lausetta, mutta jätän ne hiljaisena ilmaan ja päätän uskoa parasta. Odotan jo niin kovin, että saan rakkaan vauvamme syliin. Joka aamu enemmän ja enemmän ihan rehellisesti Kaipaan häntä. Kuinka voikaan rakastaa ihmistä, jota ei ole vielä koskaan edes tavannut? Miten paljon sitä rakkautta onkaan sitten, kun hän on täällä? 

Tänäkin aamuna vaelsin vauvan huoneeseen, tassuttelin sen uudella matolla ja hivelöin vauvan Joululahjat läpi.. kuvasinkin ne tänä aamuna.. Istuin laiskanlinnaan, jossa toivottavasti saan imettää pientä tai ainakin ruokkia - tavalla tai toisella, sama se, kunhan saan tuoksuvan vauvani siihen... Ihmettelin tunteita ja mietin, miten vihainen ja katkera olin viime jouluna siitä, kun silloinkin, jos kaikki olisi mennyt hyvin, olisi raskauden pitänyt olla jo reilusti yli puolenvälin ja elämä odotusta pullollaan. Kaikelle on tarkoituksensa uskon silti... 

 

Vauvan lahjat   

 

Näihin sanoihin, tunnelmiin ja kuviin haluan toivottaa kaikille lukijoilleni..

 

 

 

RAUHALLISTA JA KAUNISTA JOULUNAIKAA!